tiistai 10. helmikuuta 2015

Viittomakieli? Tulkki? Täh?

Olen tehnyt oman alan töitäni nyt puoli vuotta, mutta saan yhä vastata samoihin kysymyksiin kuin aloittaessani viittomakielentulkin opinnot melkein viisi vuotta takaperin. Haluan nyt kokeilla selventää perusasioita viittomakielestä ja tulkin työstä ihan ruohonjuuritasolta ja kuitata muutamia yleisimpiä kommentteja, joita saan kuulla lähes päivittäin.


Sinua varmaan näkee sitten siellä viittomakielisissä uutisissa joku kerta!

- Ei, sillä en ole äidinkieleltäni viittomakielinen. Se olisi sama asia kuin olisin lukemassa ruotsinkielisiä uutisia. Viittomakielisissä uutisissa viittovat henkilöt ovat kuuroja viittomakielisiä, ja he ovat yleensä ne samat henkilöt joka kerta.

Tämä on siis vain kulissia. Not gonna happen.
Olimme kerran luokan kanssa tutustumassa viittomakielisiin uutisiin.

Eikös se viittomakieli ole kansainvälistä?

- Ei, joka maassa on oma viittomakielensä. Tähän yleensä tulee vastakommentti: "Höh, miksi se ei ole kansainvälistä? Eikö se olisi paljon kätevämpää?" Niin, no olisihan se myös paljon kätevämpää, kun me kaikki puhuisimme englantia vai mitä? Kielet ovat muutakin kuin kommunikoinnin keino, ne ovat myös kulttuurisidonnaisia. Klassinen esimerkki on suomenkielen moninaiset versiot sanalle ”lumi”, kuten loska, räntä, sohjo, hiutale, hankiainen, nietos. Niitä voi olla hyvin vaikea kääntää muille kielille. Suomessa on suomalaisen viittomakielen lisäksi myös suomenruotsalainen viittomakieli. Suomenruotsalaiseen viittomakieleen liittyy vahvasti suomenruotsalainen kulttuuri, minkä takia kuurot lapset opiskelevat toisena kielenään ruotsin kieltä suomen sijaan.

Voidaan myös miettiä, miten eri puolilla maailmaa olevat kuurot olisivat voineet kokoontua yhteen luodakseen yhteisen kansainvälisen kielen? Vieläkin monissa maissa kuurous voi olla häpeä ja kuurot lapset piilotetaan maailmalta tehden heidät näin kielettömiksi. Ennen myös yhteydenpito on ollut hidasta ja vaikeaa. Nykyään matkustetaan ja ollaan kansainvälisempiä kuin ennen. Internet mahdollistaa yhteydenpidon nopeasti ja yli valtion rajojen. Vaikka viittomakieli ei olekaan kansainvälistä, kuurot voivat mukauttaa viittomistaan niin, että he voivat kommunikoida toisesta maasta tulleen kuuron kanssa. Tämä niin kutsuttu kansainvälinen viittominen on paljolti elehtimistä, mutta myös esimerkiksi lainaviittomien käyttämistä vaikkapa amerikkalaisesta viittomakielestä. Minä en osaisi kommunikoida kuulevan kiinalaisen kanssa, mutta suomalainen kuuro ja kiinalainen kuuro sen sijaan osaisivat. Melko kätevää!

Monet ihmiset eivät pidä viittomakieliä kielinä, vaan ajattelevat niiden olevan vain elehtimistä tai pohjautuvan täysin puhutun kielen varaan. Näin ei kuitenkaan ole. Viittomakielet ovat syntyneet luonnollisesti, kun niiden käytölle on ollut tarvetta, aivan kuten puhutut kielet. Siitä jopa kiistellään ovatko kaukaiset esi-isämme alkaneet viittomaan vai puhumaan ensin. Viittomakielet eivät perustu puhuttujen kielten varaan, vaan niillä on oma kielioppinsa ja lauseenrakenteensa. On olemassa myös viitottua puhetta, jota viitotaan puhutun kielen sanojen mukaan, mutta sitä käyttävät enemmänkin kuuroutuneet tai huonokuuloiset ihmiset.


Teetkö sinä sitten töitä myös mykkien kanssa?

- Mykkä tarkoittaa henkilöä, joka ei osaa puhua. Kuurot kuitenkin osaavat tuottaa ääntä ja jotkut myös puhua. Kaikki eivät kuitenkaan halua käyttää ääntään, vaan kokevat viittomisen luonnollisemmaksi kommunikoinnin muodoksi itselleen. Etenkin vanhat kuurot puhuvat monesti ääneen, sillä oralismin aikakautena (1800-luvun lopulta n. 1960-luvulle) kuuroja opetettiin kouluissa puhumaan ja viittomakielen käyttö oli kielletty. Mykkä-sana liitetään yleensä väärin vanhentuneeseen termiin kuuromykkä, jonka käytöstä moni kuuro voi loukkaantua, sillä se viittaa kielen puuttumiseen. Kuuroilla on käytössään hyvin elävä kieli, viittomakieli. Kuuro tai viittomakielinen ovat nykyään korrekteja ilmaisuja.


Hienoa, että sinä jaksat auttaa niitä kuuroja!

- Auttaa on minun mielestäni huono termi, sillä se viittaa siihen, että olisin kuuron henkilön avustaja. Minä en auta kuuroja. Minä vain tulkkaan mitä ympärillä keskustellaan ja mahdollistan myös tasa-arvoisen osallistumisen viittomakielisen henkilön omalla äidinkielellä. Tulkki siis vain tulkkaa, eikä tuo keskusteluun omia näkemyksiään tai auta kuuroa päätöksenteossa. Joillakin kuuroilla voi olla käytössään henkilökohtainen avustaja, joka osaa viittomakieltä, mutta yleensä silloin kuuro tarvitsee muussakin elämässään apua. Haluan tähän väliin huomauttaa, että terve kuuro ihminen ei välttämättä koe olevansa vammainen. Lääketieteessä korostetaan usein pelkkää vammaisuutta, mutta ei huomioida viittomakielisten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. Tämä asia on hyvä ymmärtää ja siksi on tärkeää erottaa tulkin ja avustajan roolit toisistaan.


Anna tulkkaa
 
Osaaksä sujuvasti sitä pistekirjoitusta?

- Pistekirjoitusta käyttävät sokeat, joten valitettavasti en. Toisaalta osa viittomakielentulkeista työskentelee myös kuurosokeiden tulkkeina. Kuurosokeat käyttävät näön asteesta riippuen pistekirjoitusta. En silti usko, että kovin moni tulkki hallitsee pistekirjoituksen. Correct me if I'm wrong!


Mä en ainakaan osaa kommunikoida kenenkään kuuron kanssa...

- Varmasti osaat! Hyvään alkuun pääset jo sillä, kun et huuda tai ala puhumaan englantia. Niistä ei ole apua. Sen sijaan ota kuuroon katsekontakti, sillä se on heille tärkeää. Jos osaat elehtiä, elehdi. Ihan tavaroiden osoittamisella, jonkin tekemisen näyttelemisellä tai peukuttamalla voi saada asian ymmärretyksi. Voit myös puhua selkeällä huuliolla, eli liikuttaa suutasi artikuloiden selkeästi. Osa kuuroista pystyy lukemaan huulilta. Voitte myös kirjoittaa paperille tai puhelimen tekstiviestikenttään, mutta ota huomioon, että kuurojen suomenkielen taito vaihtelee. Kuuron huomion voit saada heiluttamalla kättäsi tai lähietäisyydellä neutraalille alueelle kuten olkapäähän koskettaminen on aivan ok. Myös jalan tallominen lattiaan (siitä aiheutuvan tärinän tuntee) tai valojen räpsyttely ovat eräitä keinoja herättää huomio.

Paras tapa tietysti olisi opetella edes hieman viittomakieltä tai ainakin sormiaakkoset, joita käytetään viittomakielessä ilmaisemaan esimerkiksi nimiä ja asioita, joille ei ole vielä syntynyt omaa viittomaa. Jos paikalla on tulkki, osoita sanasi suoraan kuurolle. Tulkki kääntää kaiken juuri niin kuin sanot. Niinpä sinun ei tarvitse lisätä alkuun esimerkiksi ”Sanoisitko hänelle, että minulla on asiaa.” Sinun ei tarvitse huomioida tulkkia vaan voit puhua kuurolle ihan normaalisti. Vaikka voikin olla aluksi outoa, että kuuron henkilön puhe tulee tulkattuna toisen ihmisen suusta, siihen tottuu nopeasti ja on selkeämpää katsoa juuri sitä henkilöä, joka kommentit oikeasti esittää.  

Sormiaakkoset


Sulla on varmaan aika hiljaista siellä töissä!

- No, minä tosiaan tulkkaan kahden eri kielen välillä: suomen ja suomalaisen viittomakielen. Jos kuuro ja kuuleva henkilö käyvät keskenään keskustelua, niin minä tulkkaan kuulevan kommentit viittomakielelle ja kuuron kommentit puhutulle kielelle. En oikein ymmärrä ajatusta tämän kommentin takana...


Kuinka kiinnostuit viittomakielestä?

- Lähdin opiskelemaan tätä alaa tosiaan aivan pystymetsästä, en ollut koskaan tavannut kuuroa eikä minulla oikeastaan ollut kunnon käsitystä millaista viittomakieli oikeastaan on. Lukiossa minusta piti tulla psykologi, mutta abivuonna tuntui, että olen taas nollapisteessä. Mietin kuumeisesti mitä oikein haluan tehdä elämälläni, kunnes eränä iltana vastaus löytyi abikalenterista. Seilailin sitä töissä ja vastaan tuli mainos: "Haluatko viittomakielentulkiksi?" Tästä se ajatus lähti kehittymään. Muutin Helsinkiin ja opiskelin ensin vuoden Kuurojen kansanopistossa viittomakieltä. Kiinnostus säilyi ja hain vuoden loputtua tulkkikouluun. Näin pitkä matka on jo tultu.


Millainen on tulkkikoulutus?

- Viittomakielentulkin koulutus on 4 vuotta (laajuudeltaan 240 opintopistettä) kestävä ammattikorkeakoulututkinto. Tällä hetkellä tulkiksi voi opiskella Humakissa pääkaupunkiseudun ja Kuopion yksiköissä tai Diakissa Turussa. Opinnot koostuvat alkuvuosina pääasiassa suomenkielen ja viittomakielen kursseista. Myöhemmin perusteiden ollessa hallussa siirrytään harjoittelemaan kääntämistä ja edelleen tulkkausta. Harjoittelujaksot ovat tulkkikoulutuksessa muutaman viikon mittaisia ja melko lyhyitä verrattuna muihin ammattikorkeakouluihin ja ne koostuvat pääasiassa eri tulkkifirmoihin tutustumisista ja tulkkauksen harjoittelemisesta. 

Viimeisenä opiskeluvuotena tehdään neliosainen niin sanottu ”loppukoe”, jonka hyväksytysti suorittaneet (vähintään arvosanan 3 saaneet) voivat hakea jäsenyyttä valtakunnalliseen tulkkirekisteriin. Tämän on edellytys tulkin ammatin harjoittamiselle. Tulkkirekisterikokeen lisäksi keskitytään tietysti paljon opinnäytetyön tekemiseen, mutta myös oman suuntautumisvaihtoehtonsa taitojen syventämiseen. Koulutuksessa on mahdollista suuntautua pedagogiikkaan eli viittomakommunikaation opettamiseen, kääntämiseen tai tulkkaukseen (joko kuuroille tai kuuroutuneille, huonokuuloisille ja kuurosokeille) tai kansainvälisyyteen. Nykyään Diakissa on myös puhevammaisille tulkkauksen suuntautumisen mahdollisuus. 

Paras luokka ikinä <3



Opiskelin itse Humakissa silloisella Helsingin kampuksella. Nykyään koulutus on jaettu tapahtuvaksi 2 ensimmäistä vuotta Kauniaisissa ja 2 viimeistä Helsingissä. Kouluun tultaessa ei siis tarvitse osata ollenkaan viittomakieltä. Näin ollen ei voida mitenkään olettaa, että hallitsisimme kielen täysin lähtiessämme koulun penkiltä. Todellinen oppiminen alkaa vasta työelämässä, mitä varten koulu antaa kyllä tarvittavat työkalut perustilanteista selviytymistä varten. Kouluvuodet olivat todella rankkoja, mutta myös palkitsevia. On hienoa tietää, että pystyy rutistamaan itsestään paljon suorituksia lyhyessä ajassa. Parhaat muistot ovat silti jääneet ihanasti luokkalaisista, niin erilaisista, mutta samanhenkisistä ihmisistä. En olisi voinut päätyä parempaan seuraan.


Millaisissa paikoissa tulkki työskentelee?

- Vuonna 2010 tulkkauspalvelun järjestäminen siirtyi kunnilta Kelan vastuulle. Sitä ennen tulkit olivat paljolti freelancereita, mutta nykyään suurin osa työskentelee jonkin yksityisen tulkkifirman listoilla. Kela ostaa tulkkauspalveluja näiltä yrityksiltä hintajärjestyksen perusteella, mikä määräytyy muutaman vuoden välein käytävän kilpailutuksen mukaan. Kelan lisäksi myös yksityiset tahot kuten esimerkiksi sairaalat ja oikeusistuimet voivat tilata tulkin käyttöönsä. Kelan riveissä työskentelevän tulkin on oltava tulkkirekisterissä ja koulutus suoritettuna. Jotta tulkkien toiminta olisi mahdollisimman yhtenevää, tulkeille on kehitetty oma ammattieettinen säännöstä, josta tärkein sääntö on varmasti vaitiolovelvollisuus.

Viittomakielentulkki voi työskennellä periaatteessa missä tahansa. Opiskelutulkki on töissä jossain oppilaitoksessa ja voi olla saman asiakkaan kanssa koko tämän koulutuksen ajan. Asioimistulkki puolestaan menee kuuron asiakkaan kanssa milloin lääkäriin, työpaikkahaastatteluun, kampaajalle tai treeneihin.  Omasta mielestäni parasta olisi näiden kahden tulkkausmuodon kombinaatio, mutta se on tietysti mielipidekysymys. Toimin itse tällä hetkellä pelkästään asioimistulkkina eli jokainen päivä on aivan erilainen ja vastaan voi tulla vaikka mitä yllättäviä tilanteita. Välillä aina havahdun toteamaan kuinka monipuolinen tämä ala onkaan ja miten minun pitäisi tietää vähän joka asiasta jotain. Hyvin haastavaa, hankalaa ja joskus jopa palkitsevaa!


Paljonko Suomessa on kuuroja? Entä tulkkeja?

Suomessa on arviolta 4000–5000 kuuroa, jotka muodostavat yhdessä kuurojen yhteisön. Jos lasketaan yhteen kaikki viittomakieltä käyttävät henkilöt luvut nousevat välille 10 000–14 000. Silloin otetaan mukaan myös viittomakieltä toisena tai vieraana kielenä käyttävät henkilöt. Heihin kuuluvat esimerkiksi kuurojen kuulevat perheenjäsenet, tulkit ja viittomakieltä opiskelevat. Tulkkeja Suomessa on arviolta 500-700, joista kaikki eivät kuitenkaan tee viittomakielentulkin töitä.





Hups, tästä tekstistä tuli aika pitkä, mutta niin käy usein, kun aihe on lähellä sydäntä. Jos jokin asia jäi epäselväksi tai on muuten vain kysyttävää niin älä epäröi kommentoida. Olen päätynyt kyllä erikoiselle ja mahtavalle alalle. Erilaisuus on rikkaus (peace & love!) Tähän loppuun vielä maailman ensimmäisen kuuron räppärin Signmarkin musiikkivideo Fighting. Enjoy!



Lisätietoa löytyy alta: